Luonto vastaan kasvatus

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Luonto vastaan kasvatus (engl. nature versus nurture) on yhteiskuntatieteissä käytetty vastakkainasettelu, jolla pyritään ilmentämään eri näkemyksiä siitä, mikä määrä ihmisen käyttäytymisestä on selitettävissä synnynnäisillä biologisilla ominaisuuksilla, kuten geeneillä, ja mikä puolestaan kulttuurilla ja kasvatuksella.

Yhdysvaltalaiset tutkijat Jerome H. Barkow, Leda Cosmides ja John Tooby ovat esittäneet, että puhtaan sosiologinen katsantokanta perustuu usein niin kutsuttuun yhteiskuntatieteiden standardimalliin, jonka mukaan biologian vaikutus on joko olematon tai kulttuurin myötä painunut niin olemattomaksi, ettei sitä ihmisen toimintaa selitettäessä tarvitse noteerata millään tapaa. Usein kulttuuri ja syyt ovat yhteiskuntatieteiden standardimallin mukaan täysin tulkinnanvaraisia.

Evoluutiopsykologia ja muut biologiasta ammentavat tutkimussuuntaukset taas esittävät, että koska ihmisen käyttäytymiselle voidaan asettaa myös tieteellisen teorian kriteerit täyttäviä, falsifioitavia selityksiä, olisi järkevää selittää niillä se, mikä voidaan selittää, ja jättää loput kulttuurin tehtäväksi. Heidän mukaansa yhteiskuntatieteet voisivat luopua yhä enemmän tulkinnanvaraisuudestaan ja pyrkiä konsilientisti yhdistämään eri yhteiskuntatieteiden haarat niin kutsuttuun integroituun kausaalimalliin (IKM).

IKM:n mukaan biologia ja geenit määräävät ihmisen kognitiiviset taidot ja "taulun", jolle kulttuuri kirjoitetaan. Kuitenkin ihmisen aivot toimivat modulaarisesti,^{kenen mukaan?} eikä esimerkiksi oppiminen ole mitään yleistä tiedon imemistä, vaan erityisten asioiden erilaista omaksumista. Esimerkiksi kielen, moraalin tai matemaattisten laskutoimitusten opettelemiseen käytetään hyvin erilaisia mekanismeja ihmisen aivoissa. Toisaalta esimerkiksi lukeminen on biologisesti näkökyvyn ja kielen moduulien aikaansaannos.

IKM-näkemyksen mukaan luonto siis määrittää sen, miten kasvatus omaksutaan ja miten kulttuuri kehittyy, mutta toisaalta kulttuurikin vaikuttaa luontoon.